Kirpparilla

Sunnuntaipäivä koostui jälleen uuden kokemisesta ja oppimisesta. Lähdettiin kävellen kotoa, Milalle pitkä matka aina Vallilaan saakka. Reippaasti Mila käveli koko matkan, enää ei Hämeentietä pitkin kulkevat raitiovaunut, bussit ja muu autoliikenne pelottanut käytännössä lainkaan. Reippaana häntä topakasti pystyssä sitä vilistettiin menemään kohti Kurvia. Se sitten oli kyllä vähän jännä paikka, kun niin kamalasti ihmisiä pienessä tilassa, osa ei niin vakaalla askeleella liikkuvia.

Helsingissä on sunnuntaisin kirpputori Vallilassa. Dallapénpuisto (ruots. Dallapéparken) on puisto Helsingin Vallilassa. Siellä järjestetään joka kesäsunnuntai suuri kirpputori. Puisto on rakennettu entisen ratapiha-alueen paikalle ja se sijaitsee Harjun nuorisotalon vieressä Aleksis Kiven kadun, Teollisuuskadun ja Kustaankadun rajaamalla alueella.
Puiston nurmikentät nousevat kolmessa kohtaa pyramidin muotoisiksi kumpareiksi. Siellä on pienen koirankin mukava temmeltää, välillä pääsee hälinää pakoon.

Puisto on saanut nimensä Dallapé-orkesterin mukaan. Monet tanssiorkesterin jäsenet ovat asuneet Aleksis Kiven kadun varrella ja sen lähialueilla Vallilassa ja Kalliossa.

Kumpareen päältä on kiva katsella kirpparitouhuja vähän kauempaa

Kirpparilla oli myös muutamia ruokamyyjiä paikalla, ostettiin grillimakkara kojusta, viimeisiä myivät halvalla pois. Mila-rassu ei ensin ymmärtänyt lainkaan, että lenkkimakkara on ruokaa. Pyöritteli suussa ja maassa kummastellen. Hetken ihmettelyn jälkeen varmaan alkoi maku levitä suuhun ja neiti ymmärsi, että makkara voi olla hyvää.

Kirpputorilla Dallapénpuistossa.
Kirpputorilla Dallapénpuistossa.

Ihmisiä kiinnosti kovasti nahkapetteri, moni oli kiinnostunut ja katseli kaukaa, muttei uskaltaneet tulla koskemaan tai edes juttelemaan. Matkan päästä vain katselivat innoissaan.

Myös uusia ihmeellisiä koiria tuli Millalla vastaan.
Jännää tehdä tuttavuutta mm. mäyräkoiran kanssa. Ne on jänniä pitkuloita.
Mäyräkoirat ja suuret mustat snautserityyppiset koirat eivät pelottaneet lainkaan, mutta pienet pystykorvat ja chihuahuat kyllä oli pelottavista pelottavampia. Niitä katseltiin kiltisti matkanpäältä.

Kirpparihulinoiden päätteeksi käveltiin vielä takaisin kotiin, pitkin Vallilan vanhaa puutaloaluetta. Kauniita rakennuksia, kapeita jalkakäytäviä. Sielläkin vastaan tuli mäyräkoiria. Miten niitä onkin niin paljon tällä seudulla.

Kotiin päästyä, oli Ninni-isomummulle paljon kerrottavaa ja kehuttavaa.
Elämän ensimmäinen lenkkimakkaramaistiainen. Kyllä uni maittoi pienelle ruuanpäälle.