Elämä ainoana koirana

Niin se elämä alkaa Milallakin viimein tasaatua. Elämä perheen ainoana koirana on aluksi ollut aika haastavaa, koska ikävä isomummua on ollut kova. Kaipaus on ilmentynyt monesti sillä, että ollaan etsitty Ninniä nurkista.

Ajoittain pikkuneiti muistaa aina, että missähän se Ninni meneekään ja alkaa sydäntä särkevä itkeminen. Ollaan koitettu neidin kanssa tehdä paljon mieluisia asioita, ulkoilla ja lenkkeillä ja se tuo hyvää mieltä sekä neidille että meille ihmisille.
Pallon heittely on Milalle niin mieluisaa puuhaa, että tennispalloja perheessä menee melkoinen määrä kaikenaikaa. Niitä on myös upeaa repiä ja rikkoa. Pureskella ja raastaa halki.

Mila
Mila 10/2022