Finnish, Estonian & Belorussian CH: Rahel Damita Yoda ”Ninni”

Finnish, Estonian & Belorussian Champion
DOB.13.1.2010 – 22.10.2022

Ninni Tervakoskella

Ihanan pitkän elämän sait elää. Niin monta muutosta elämän varrella, muuttoa, ihmissuhdetta, näyttelyä. Olit rinnalla vaikeatkin ajat, aina samanlaisena ja ymmärtävänä. Pitkään sait sairastaa, mutta aina oli pieni toivon kipinä. Kunnes eräänä lokakuun aamuna, se valo viimein alkoi himmetä. Ihanan rakkaan ystävän luona sait olla hoidossa aina, kun sitä tarvittiin. Jenny 💖

Viimein tuli se hetki, ettei vahva sydämesi enää jaksanut ja piti päästää irti.
Voi, niitä Sysmän reissuja ja kaikkea. Yksi suuri valo elämässäni sammui tänään, 22.10.2022. Lepää rakas rauhassa, me tullaan perässä, usko pois. Mutta ei ihan vielä.

Ninni söpöilee Kallen sylissä.
Ninni Puotilassa
Ninni Puotilassa
Ninni
Ninni Sysmässä kesämökillä kesällä 2020.
Ninni
Rahel Anabell Giachino ”Ninni”
Ninni: viimeinen yhteiskuva.
Rakastan sua!

Hyvää syntymäpäivää Ninni

Tänään, 13. tammikuuta 2022 vietetään Ninnin kaksitoistavuotispäivää.

Ninni Riihimäessä kylässä

Kukapa olisi uskonut, että vielä tämäkin päivä päästään kokemaan.

Reipas vuosi sitten oltiin varmoja, ettei enää pitkälle jakseta mutta elämä osaa olla erikoista.

Tässä sitä vielä mennään ja tehdään. Ninni on innokas menemään, näkemään ja ennenkaikkea syömään. Ulkoilu ei pakkasella oikein ole lempipuuhaa, märkää ja liukasta sekä kylmää. Muuten elämä menee Mila-kakaraa paimentaessa.

Ninnin elämän edesottamuksia voit lukea Ninnin elämää – osiosta.

Ensirokotus ja Ninnin kontrolli

Viime lokakuussa Ninni sai ikäviä uutisia. Veriarvot olivat huonot ja vointi heikkeni hetkessä. Siitä saakka ollaan menty päivä kerrallaan ja toivottu, että vointi paranee.

Eläinlääkäri Sanna Sirkiä
Eläinlääkäri Sanna Sirkiä / SanVet Oy

Säännöllisin väliajoin ollaan sitten käyty aina kontrollissa tutkittavana, nyt kesä jäi tosin vähän välistä, koska neidin vointi on ollut erinomainen. Ollaan menty edellisten ohjeiden pohjalta päivä kerrallaan, vointia kuunnellen.

Mila odottaa kiltisti oven takana.
Mila odottaa kiltisti oven takana.

Kun Milalle koitti ensimmäisten rokotusten aika, samalla Ninni lähti mukaan lääkäriin.
Ninniltä tehtiin virtsanäytetutkimus, sekä laaja verenkuva.

Yllätys oli suuri. Veriarvot ovat palanneet käytännössä normaalille tasolle. Ninni innokkaana lääkäriin katselemaan, muistaa kuinka lääkärillä on herkkuja tarjolla. Ilo mennä aina käymään lääkärillä, joka on niin sydämellinen. Lämmin suositus meiltäkin Sannalle ja SanVet Oy:lle.

Sunnuntaikävely ja merenranta

Aamulla käytiin ensin ruokaostoksilla läheisessä eläintarvikeliikkeessä. Ruokailun päälle pieni lepo ja sitten lähdettiin taas kokemaan uutta ja ihmeellistä. Valkoposkihanhia satapäin, merenrantaa ja paljon ihmisiä ja elämää.

Lähdetiin kävelylenkille niin, että mentiin uudelleen eläintarvikeliikkeeseen ja puntarille. Iso tyttö on Milasta jo tullut. 5,1kg. oli painoa. Vielä tuo ensimmäinen vaate mahtuu päälle, mutta ei siinä enää kovin kasvuvaraa ole.

Arabianrannassa valkoposkihanhia parveilee satapäin, ellei tuhatpäin. Ne oli Milalle kiinnostavia, olisi ollut parhautta päästä juoksemaan vapaana niiden sekaan. Vaikka samalla ne pelottivat melko paljon. Merenrantaa ei Mila ennen olekaan näin läheltä päässyt näkemään, se on kiinnostava. Rannassa vieläpä on paljon kiviä, jotka jostain syystä on Milan lemppariasioita ulkona. Niitä kannetaan aina salaa kotiin sisälle ja niitä on kiva heitellä pitkin laminaattilattioita. Isäntäväki ei kuitenkaan hirveästi arvosta sitä.

Kosken alkuperäinen nimi on Helsinge fors eli Helsinginkoski
Kosken alkuperäinen nimi on Helsinge fors eli Helsinginkoski
Rantatyttö Mila
Aavan meren tuolla puolen, jossakin on..

Vanhankaupunginkoski on kulttuurihistoriallisesti merkittävä koski Vantaanjoen suussa Helsingin Vanhankaupunginselän pohjukassa.
Kosken alkuperäinen nimi on Helsinge fors eli Helsinginkoski, jonka ääreen Helsingin kaupunki (ruots. Helsingfors) perustettiin vuonna 1550. Koski sijaitsee Vanhankaupungin kaupunginosassa. Koski jakautuu itähaaraan ja länsihaaraan, joiden väliin jää Kuninkaankartanonsaari. Kosken läntinen haara on padottu. Padolla kohina on melkoinen, mutta rohkeasti Mila käveli siellä, vähän koitti välillä pelottaa mutta isoisomummu oli tukena ja turvana, näyttämässä ettei tässä mitään hätää ole.

Mummun kanssa tekniikanmuseolla.
Mummun kanssa tekniikanmuseolla.

Kolmas yö takana, uusi aamu.

Pääsin ihka-oikean kauppakeskuksen pihallekin..

Kolmas yö uudessa kodissa meni mukavasti. Illalla vähän villiä, mutta kevari kun koottiin pystyyn, pesäksi jonne voi halutessaan mennä, alkoi yöuni maittaa. Pinkki tietenkin, niinhän työtöillä pitää olla..

Mila scoottaileeNinni-isomummun kainaloon voi käpertyä myös ajoittain, se opettaa pikkasen talon tavoille ja osaa myös komentaa hellästi, kun typeryyksiä tehdään. Hyvä jätemylly on myös Ninni, kun ei pieni kaikkea jaksa syödä. Ninnillä on iso maha, sinne mahtuu paljon, ajattelee Mila.

Uusi aamu, uusi viikko lähti käyntiin mitenkäs muuten, kuin sata lasissa.
Vauhtia on riittänyt jo aamuviidestä saakka.
Välillä otettu pikkunokosia ja taas menty miljoonaa.

Huonekasveista Monstera Variegata Peikonlehti on kivaa pureskeltavaa, nuo ihmiset on vaan aivan typeriä kun eivät ymmärrä, kieltää vaan.

Sähköscoottiakin tuli koitettua, se onneksi on pois päältä ja sisällä, niin ei vauhti huimaa lainkaan. Tankoon en taida itse ylettää koskaan.

Isäntäväki onneksi ovat vuorotyöläisiä, niin ne on kotona tänään vuorotellen, ei tarvitse yksin olla kuin korkeintaan tunti. Ninni-isomummu kuitenkin on turvana, samoin radio jota ollaan opeteltu kuuntelemaan.

Aamupäivällä pääsin vieläpä Arabianrantaan kävelemään, Kanadanhanhen kakka on muuten namia. Kannattaa koittaa.
Kävin myös ihka-oikean kauppakeskuksen pihalla, sisälle en uskaltanut vielä mutta liukuovet oli uusi jännittävä kokemus.

Raitiovaunukin oli hurjan pelottava, rohkeasti katselin kuitenkin sitä. Ehkä uskallan tulevaisuudessa matkustaa myös sillä. Minusta tulee oikea Stadin friidu.

Ensimmäinen päivä ja toinen yö

Ensimmäinen päivä uudessa kodissa oli vauhdikas.
Käytiin lähipuistossa kävelemässä.
Siellä oli kaikkea jännää.
Lauma naisia puistojoogaamassa samaan aikaan.
Mila ulkoileeHaisteltiin isomummu-Ninnin kanssa kaikenlaisia jänniä hajuja, opeteltiin hihnassa kävelemistä ja tutustuttiin liikenteen meluun. Se vielä vähän pelottaa. Onhan se jännää, kun suuret pelottavat autot menevät aivan vieressä.

Ruoka maistuu hyvin ja vatsakin toimii hyvin. Mila tekee tarpeita hyvin uloskin, kunhan vaan ehditään ajoissa pihalle saakka. Onneksi ulos on nopea mennä. Portaiden käveleminenkin onnistuu jo hyvin.

Valokuvausta harrastetaan aina, kun vain mahdollista. Saa laittaa myös Cristiina-kasvattajalle kuvia menemään paljon.

Toinen yö sensijaan olikin sitten melko rauhaton. Aamuyöllä kolmelta Mila päätti, että nyt on nukuttu tarpeeksi ja siitä alkoi mekkala. Olihan sitä nukuttu pitkä yö aina iltakymmenestä saakka. Sitä voi mennä hyvä mukava pyhäpäivä hukkaan, jos liian pitkään nukkuu.

Nyt onkin sitten pitkä päivä aikaa keksiä kaikkea jännää. Jokainen herki on suuri seikkailu.

Ensimmäinen aamu uudessa kodissa.

Ensimmäinen aamu uudessa kodissa.Milan ensimmäinen yö uudessa kodissa meni kohtuullisen hyvin.
Illalla nukkumaan käydessä vähän piti itkeä, koitti jopa vähän ulvoa, mutta sillä kun ei huomiota irtoa, on parempi vain nukkua. Pitkät yöunet neiti nukkuikin, vasta isäntäväen herätyskello sai neidin nousemaan.

Isomummu Ninni ei paljon kakarasta välittänyt, Ninnillä on oma paikka futonilla, jossa mummeli nukkui tyytyväisenä ja Mila omassa leikkikehässään lattialla.
Ninni on vastaanottanut tulokkaan hyvässä hengessä, Ninniä ei pennun metkut paljon hetkauta.
Leikkikaveriksi ei Ninnistä kuitenkaan oikein ole, mutta Milan ruuantähteet isomummulle maittaa kyllä.

Ulkona kävelyt talutushihnassa onnistuu jo melko hyvin. Isomummu näyttää mallia. Autoja tällä on kuitenkin enemmän, ja liikenteen melu pelottaa vähän ulkoillessa.
Sisäsiisteysasiat ovat myös kivalla mallilla, vahinkoja sattuu sisälle tietenkin, onhan tämä ensimmäinen aamu.

Tarkastuskäynti tohtorilla

Neidin vointi on viimeaikoina mennyt vain parempaan suuntaan, niinpä tänään kävimme lääkärissä ihan vaan tarkastuksessa. Ninnille tehtiin jälleen vatsan seudun ultraäänitutkimus sekä laaja verenkuva.

Lääkärissä

Tulokset olivat iloinen yllätys. Ei muutoksia. Verikoe näytti, ettei asiat ole pahentuneet ja saman puolesta puhuu myös kuvantamistutkimus.

Yhtään ei pelota, innolla omaa vuoroa odottamaan.

Jäämme seuraamaan tilannetta. Jatkamme päivä kerrallaan, nauttien siitä mitä tulevaisuus tuo.

Helmikuu ja pakkaset

Tammikuu on taittunut, tänään helmikuun ensimmäinen. Ninni voi hyvin, jopa paremmin kuin pitkään aikaan.

Ninni: helmikuun 1.2021
Helsingissä on ollut kunnon talvi, pientä pakkasta aina -3°C asteesta jopa -20°C asteeseen saakka, joka karvattomalle koiralle voi olla melkoinen koettelemus.

Hyvin on kuitenkin Ninni jaksanut ulkoilla, vointi on jopa parempi mitä syksyllä. Ruoka maistuu ja vanhan mummon elämää vietetään, verkkaiseen tahtiin.

Perjantaipulinoita

Ninnillä on tänään perjantaina ollut vähän huonompi päivä.
Eilen Ninni kävi parkin kertaa autoajelulla ja tänään voimat on olleet melko kortilla.

Ulkoilla on jaksanut hetken matkaa pakolliset, mutta ei sen enempää.
Kainalossa on kuitenkin kiva kölliä ja nauttia läheisyydestä.

Ninni sai vieraita

Meille ja Ninnille niin tärkeä ja korvaamaton apu, lenkkikaveri ja hoitotäti saapui moikkaamaan Ninniä.
Enää ei Ninnistä ole kyläilemään pitkiä jaksoja, mutta vieraita on Ninni aina innokas vastaanottamaan.

Ihanaa, kun ihmiset tuovat herkkuja ja on lähellä. Kainaloterapia on molemminpuolinen ilo.

Verkkaista menoa

Tiistaiaamu valkenee sumuisena. Aamupalat nautittu ja on aika ulkoilla. Pitkää lenkkiä ei enää jakseta tehdä, mutta liikutaan kuitenkin. Pihalla käydään normaaliin tapaan vaikkakin lenkit on jääneet aika lyhyiksi. 

Tarpeet käydään ulkona ja sitten takaisin sisälle. Lenkin jälkeen muutama minutti menee aina hengitellessä, jonka jälkeen vointi palaa ennalleen. 

Ninni
Rahel Anabell Giachino ”Ninni”

Kainaloterapiaa

Ollaan molemmat kiinnostuneita katselemaan BIg Brotheria. Pian se alkaa. Kainaloterapia on parasta. Ninnin vointi on ennallaan ja tasainen. Vaikka syöpä on niinkin hankalassa paikassa, ei se onneksi aiheuta suurempia ongelmia vielä. Päivä kerrallaan mennään ja seuraillaan vointia.

Lääkärissä

09:00
Nyt tutkaillaan vatsan seudun ultraäänellä, jos vatsasta löytyy selitys neidin oireille. Eläinlääkäriasema Hertta tutkii.

10:00
Nyt on ultraäänet katsottu. Pernakasvain sieltä löytyi. Melkoisen kookas sellainen. Noin 10+ senttimetriä halkaisijaltaan.

Ninni tulee kotiin vielä saattohoitoon, seuraillaan tilannetta, eletään päivä kerrallaan ja nautitaan jokaisesta. Raskas päätös tulee eteen ihan lähiviikkoina. Leikkaushoito olisi mahdollinen, mutta se tulisi tehdä sairaalatasoisessa paikassa, sillä hemoglobiinin ollessa alle 50, ei verensiirrolta voida välttyä.

Ninnin tytär Nami lähettää äidille terveisiä:
Kuva © Mia Saastamoinen

Ninni ei voi hyvin..

Suru kaihertaa sielua, sillä Ninnillä on terveydellisiä ongelmia. Pahasti nyt näyttää sille, ettei Ninni ole enää pitkään luonamme. Neiti on käynyt parikin kertaa eläinlääkärissä, ollaan tutkittu mikä voisi olla se vaivan perimmäinen syy, mutta vielä varmuutta asiaan ei olla saatu.

Varattiin Ninnille lääkäriaika vatsan ultraääneen, joka siis on huomenna. Tänään Ninni kuitenkin rohkeana vielä ulkoilee.

Reipas Ninni-rakas.